Toinen viikko Maltalla
Noniin elikkäs. Sunnuntaina oli sitten töitä, koristelin kakkuja ja loppupäivän autoin buffet-tarjoilun kakkupöydän järjestelyssä. Työpäivän alussa koristellaan yleensä kakut, ja loppupäivä tehdään mitä kulloinkin tarvitsee. Olen tehnyt leipää, ciabattaa ja focacciaa, pikkuleipiä, täytekakkuja, hyydykekakkuja ja juustokakkuja, brownieita, muffineita, ja monia pieniä leivonnaisia joilla on hankala nimi jota en muista...
Sunnuntaina ne neljä suomalaista lähtivät takaisin kotiin, ja saimme uuden huonekaverit; kolme saksalaista tyttöä. Seuraavana päivänä tuli vielä yksi suomalainen tyttö porukan jatkoksi. Mukavaa porukkaa ovat onneksi olleet.
Keskiviikkona vapaapäivän kunniaksi lähdin yksikseni Vallettan keskustaan kiertelemään ja katselemaan, kun kaikki muut olivat töissä. Kävin parissa kauniissa kirkossa ja kansallisessa kirjastossa, jossa leijaili ihana vanhojen kirjojen tuoksu. Kävelin merenrannalle, jossa oli hienot näkymät ja ostin kahvia pienestä kahvilasta. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin.
Torstai ja perjantai sujuivat taas työn merkeissä, mutta torstaina töiden jälkeen pääsin soittamaan lähistöllä olevan ostoskeskuksen alakerrassa olevaa pianoa - monen mutkan kautta. Oli niin kiva päästä pitkästä aikaa soittamaan (kotona soitan normaalisti päivittäin pianoa). Ja perjantaina töiden jälkeen kävin äänestämässä.
Lauantai oli vapaapäivä (jeee). Koska en saanut ketään väkisin raahattua mukaani, kävin katsomassa vanhaa "hiljaista kaupunkia" keskellä maltaa - Mdinaa. Paikka oli kaunis ja keskiaikainen, ja nautin bussimatkastakin. Oli kiva istua ja katsella Maltan vähemmän asutumpaa seutua ja eri kaupunkeja.
Kaiken kaikkiaan toinen viikko sujui ihan hyvin. Nyt on alkanut koti-ikävä vaivata, ja vaikka olen tykännyt olla täällä, en malta odottaa kotiinpääsyä. Nopeasti on silti jo kaksi viikkoa vierähtänyt!
Töissä olen ollut tällä viikolla kaikkina päivinä lukuun ottamatta keskiviikkoa ja lauantaita. Työt ovat alkaneet kahdeksalta, ja yleensä loppuneet puoli neljän-neljän välillä. Olen alkanut pikku hiljaa päästä perille paikan tavoista ja käytännöistä, vaikka vielä on paljon opittavaa ja opitutkin asiat unohtuvat helposti, kun on niin paljon muistettavaa. Olen kokenut työn jotenkin stressaavampana kuin aiemmissa työpaikoissa ja tämä johtuu lähinnä vieraan kielen käytöstä ja kielimuurista.
Sunnuntaina ne neljä suomalaista lähtivät takaisin kotiin, ja saimme uuden huonekaverit; kolme saksalaista tyttöä. Seuraavana päivänä tuli vielä yksi suomalainen tyttö porukan jatkoksi. Mukavaa porukkaa ovat onneksi olleet.
Keskiviikkona vapaapäivän kunniaksi lähdin yksikseni Vallettan keskustaan kiertelemään ja katselemaan, kun kaikki muut olivat töissä. Kävin parissa kauniissa kirkossa ja kansallisessa kirjastossa, jossa leijaili ihana vanhojen kirjojen tuoksu. Kävelin merenrannalle, jossa oli hienot näkymät ja ostin kahvia pienestä kahvilasta. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin.
Torstai ja perjantai sujuivat taas työn merkeissä, mutta torstaina töiden jälkeen pääsin soittamaan lähistöllä olevan ostoskeskuksen alakerrassa olevaa pianoa - monen mutkan kautta. Oli niin kiva päästä pitkästä aikaa soittamaan (kotona soitan normaalisti päivittäin pianoa). Ja perjantaina töiden jälkeen kävin äänestämässä.
Lauantai oli vapaapäivä (jeee). Koska en saanut ketään väkisin raahattua mukaani, kävin katsomassa vanhaa "hiljaista kaupunkia" keskellä maltaa - Mdinaa. Paikka oli kaunis ja keskiaikainen, ja nautin bussimatkastakin. Oli kiva istua ja katsella Maltan vähemmän asutumpaa seutua ja eri kaupunkeja.
Kommentit
Lähetä kommentti